Menneiden viikkojen aikana on lumikinokset kadonneet huimaa kyytiä, onneksi! Piha on päässyt jo vähän kuivumaan pahimmasta kuravellivaiheesta. Oishan tuolta pihasta löytynyt aina kuivempiakian reittejä mutta koirien mielestä hauskinta on temmeltää ja kamppailla kavereita juuri siellä pahimmissa lätäköissä... Pestävää on siis riittänyt ja silti hiekka narskuu joka paikassa heti kohta imuroinnin jälkeen. Tällaisesa laumassa tuntuu myös että aina on jollain karvanlähtö menossa. Kun Lotta sai turkin pudotettua vauvojen jälkeen niin sitten on Nori levitellyt kaikkialle valkoista pumpulia... On muuten emäntänsä mustat vaatteet mielenkiintoisen näköisiä halituokion jälkeen. 
Pääsiäisen aikaan pääsi Wilma pyörähtelemään ensimmäistä kertaa näyttelykehässä Juvan erikoisnäyttelyssä. Sijoitusta ei isossa porukassa tullut mutta ihan mukavasti esiintyminen meni vaikka tuo hihnassa kulkeminen tuntui aiemmin aika vastenmieliseltä. Muutenkin Wilma otti tosi rennosti koko tohinan, sisaruksia ja mummoa sekä ihmisiä haisteltiin kiinnostuneena ja odotellessa maittoi unikin. Oli hauska tavata myös Hilma ja Kelvin, sisarukset on ulkonäöltään aika erilaisia mutta kaikki ihan reippaita tapauksia. Toivottavasti tavataan useamminkin!
Wilma
Hilma
Kelvin
Seuraavana päivänä käytiin Millan ja Norin kanssa perinteisessä Lappeenrannan pääsiäisnäyttelyssä. Odotukset ei olleet mitenkään korkealla mutta ihan mukavasti meni. Katri esitti Millan hienosti, tiukassa arvostelussa oli tuloksena punainen nauha ja avoimen luokan neljäs sija. Maria ei ollut paikalla joten minä sain kunnian esittää karvakatoisen Norin. Esiintyminen sujui ihan hyvin kunnes tuomari tulikin kopeloimaan koiraa lattialla eikä pöydällä kuten on harjoiteltu. Nori meni tästä ihan hämilleen ja loppuaika menikin pyörimiseen rapsutteluun ja makailun yritykseen... Tuloksena punainen nauha, neljäs sija junnuluokassa ja maininta kehäkäytöksen harjoitustarpeesta... No, lopuksi oltiin vielä mukana kasvattajaryhmässä, josta tulikin ykkönen KP:n kera. Onnea Reetta! Siis kuitenkin parempi tulos kuin viikkoa aiemmin Korpilahden näyttelyssä mistä käytiin hakemassa sininen nauha.
Lähiaikoina ei ole mitään näyttelysuunnitelmia, ehkä sitten kesällä. Nyt olen nauttinut koirien kanssa ulkoilmaelämästä ja seuraillut kevään edistymistä. Lintuja on liikkeellä valtavat määrät ja välillä jäädään lenkillä tähyilemään ketä kaikkia on ilmaantunut paikalle. Vanhat tutut tuulihaukka ja lehtokurppa pyörivät jo vakioreiteillään, komeaa sinisuohaukkaa en ole vielä tänä keväänä nähnyt. Tänään on kuitenkin sen verran kurja keli (räntäsadetta) että pihahommat ei oikein innosta, tuleepahan edes kirjoiteltua tännekin.
Kohta alkaa myös tytöillä agilitytreenit Lotan ja Norin kanssa. Itse olen taas pikku hiljaa harjoitellut juoksua koirien, pääasiassa Lotan, kanssa. Olen koittanut pitää harjoittelun kohtuudessa, hyvässä muistissa muutaman vuoden takainen rasitusmurtuma jalkaterässä... Eli vaihdellen tehdään kävely- ja juoksulenkkejä ja välillä tarvotaan metsässä.
Kommentit