...ainakin vesisateesta päätellen! Maailma on harmaa ja vettä lotisee tasaisena virtana. Lumet sulaa huimaa kyytiä, toivottavasti jatkossakin. Eilen oli upean aurinkoinen keli ja tuli vietettyä paljon aikaa pihalla, tänään onkin sitten aikaa keskittyä pyykkeihin ja muihin sisäpuuhiin..

Viimeisimmästä päivityksestä on kulunut melkoisesti aikaa. Tämä hiljaisuus ei taida johtua ajanpuutteesta vaan ihan pelkästään saamattomuudesta! On se kumma miten kiireen keskellä ehtii hoitaa monenlaisia asioita ja sitten kun on vähän löysempää niin kaikenlaista jää tekemättä. Sitä vaan puuhastelee sitä sun tätä ilman mitään kiirusta... No, kohtapuoliin palaa taas arkinen aherrus ja aikataulutus, ehkäpä tällainen kunnon laiskottelu on ihan terveellistä silloin tällöin!

Jaa, mitähän kaikkea onkaan ehditty puuhailla helmikuun paukkupakkasten jälkeen. Yhdessä mätsärissä pyörähdettiin Norin, Lotan ja Lillin kanssa. Kaikki sijoittuivat, Nori punaisten neljänneksi, Lotta sinisten toiseksi ja Lilli veteraaneissa kolmanneksi. Kotiin kannettiin pussikaupalla sapuskaa mutta ne päätyivät lopulta kaverin koirille kun meillä alkoi vatsat oireilla pienestäkin maistelusta.

Eläinlääkärilläkin on käyty kun Onnin anaalirauhaset tulehtui. Muutaman päivän oli poika aika kipeä mutta sitten palasi entinen vauhti. Eräänä aamuna taisikin minulla jäädä muutama sydämenlyönti väliin poika taas kerran säikäytti tempauksillaan. Onni juoksi täyttä vauhtia Lotan perässä ja nappasi sitä hännästä kiinni, silloin meni pojalta jalat alta ja se tuiskahti naamalleen lumeen. Kuului vain vinkaisu ja kun syöksyin paikalle piti Onni oikeaa etujalkaansa ilmassa, siis sitä aiemmin katkennutta mutkajalkaa. Olin aivan varma että nyt sattui pahasti mutta tunnustelemalla en löytänyt mitään ja kohta Onni vähän astuikin jalalle, tosin enimmäkseen loikki kolmella. Päätin seurata vähän aikaa tilannetta ja pikku hiljaa poika alkoikin käyttää jalkaa, ulkona käytiin rauhallisesti ilman riehukavereita ja seuraavana päivänä ei vaivannut mikään. Onneksi tällä kertaa näin, mitähän seuraavaksi??

Tytöt on käyneet agiharkoissa ja Katri osallistui Lotan kanssa möllikisoihin. Mölliradalta tuli hylky, muuten meno oli mukavaa ja vauhdikasta. Ykkösluokan rata meni myös hylätyksi mutta uusintaradalla tuli vain pari virhettä ja voitto kun kaikki muut tekivät hylätyt radat! Nyt näyttäisi siltä että tauko teki Lotalle hyvää, vauhtia ja varmuutta on tullut lisää. Vielä on tietysti paljon harjoiteltavaa mutta on mukava nähdä että kehitystä tapahtuu. Katsotaan nyt milloin lähtevät taas kisaamaan. Maria ja Nori varmistelevat kontakteja ja harjoittelevat ohjausta. Siinä onkin haastetta kun Nori Pallosalama ehtii vaikka mihin jos ohjaus vähänkin myöhästyy! Kiva nähdä miten pienellä valkoisella on hauskaa harkoissa, ja kaikki ihmiset on ihania ja koiratkin enimmäkseen, joskus tosin kuuluu läkähtyneeltä ohjaajalta huokaisu " voi että se on nopea"...

Jatin kisoissa käytiin Katrin kanssa hommissa. Lotta ja Wilma olivat myös mukana pienoisessa sukukokouksessa, toivottavasti Piia sai onnistuneita kuvia sisaruksista.

Muuten onkin sitten harrastettu lenkkeilyä ja oleiltu ulkona. Koiratarhan siivosin kun aurinko paistoi lämpimästi, siinä oli mukana monta avuliasta otusta. Osa pihasta on vielä lumen peitossa ja osa kuravelliä, toivon vaan että tämä kurakausi menee mahdollisimman nopeasti, meiltä kun löytyy noita läträäjiä ja kaivureita eikä edelleenkään ole sitä kuraeteistä...