Niin se vaan on kovin talvi jo takana ja ilmat ovat ajoittain aivan upeita, aurinko loistaa ja lämmittää ja hanki hehkuu valkoisena. Pakkasia riittikin ihan kylliksi, lenkit olivat melkoisen lyhyitä eikä pihalla pyöritty kovin pitkään. Koirille piti keksiä muuta puuhaa etteivät ihan seinille kiipeilisi, ajoittain oli kyllä sisällä melkoisia ralleja kun virtaa oli reilusti. Viikot on hujahtaneet töissä ja vapaapäivinä kaikenlaista puuhaillen. Pari kertaa on käyty koko porukalla reissussa ja koirat on saaneet maistaa viikonlopun kaupunkielämääkin.

Hiihtolomalla oltiin taas Raaseporin maisemissa missä oli tilaa temmeltää vapaana. Nori oli aivan hurmaantunut Vitistä, komeasta ja isosta valkoisesta pojasta...  No, se ihastus jääköön kaveriasteelle. Lomasuunnitelmat vähän tyssäsivät kun norovirus iski ja vietin lopun vierailuajan sängyssä ja vessassa. Koirat olivat hyvin osaaottavia, makasivat tuntikausia sängyssä kaverina eivätkä kiinnostuneet edes lenkkeilystä. Kotimatka oli torkkumista ja loppuloma meni voimien keräilyyn.

Muutaman viikon päässä on tiedossa muutama näyttelykin. Ja tietysti Nori alkoi pudottaa muhkeaa turkkiaan kun näytelmistä alettiin puhua! No, käydään katsomassa mitä mieltä tuomarit ovat neitokaisesta. Wilmakin pääsee aloittamaan näyttelyuransa erikoisnäyttelyn vauvaluokkaan. Pienestä pallerosta onkin kasvanut muutamassa kuukaudessa honkkeli neitokainen. Melkoisen rasavilli ja jääräpää otus, mutta aivan ihanan hellyydenkipeä lutunen!

Hiukan kuvasatoa alkuvuodelta.