Näin ne vuodet hurahtaa kesästä talveen ihan tuosta vaan... On siis tämä kirjoittelu jäänyt jotenkin taka-alalle kaikessa muussa tohinassa. Kesä meni vaihtelevissa keleissä, saatiin nauttia niin helteistä kuin kaatosateista. Syksy hujahti ilman kummempia koiratapahtumia. Kuraista keliä riittikin jouluun asti ja nyt on vihdoin talvi. Oli jotenkin epätodellinen olo kun joulun pyhinä katselin Norin muokkaamaa kukkapenkkiä ja mietin siihen uusia kivi-istutuksia. Ihan en ehtinyt aloittaa hommaa kun jo vähän luntakin heitteli ja maailma muuttui valkeaksi.  

Lotan kanssa oli pentusuunnitelmia mutta tällä kertaa ei tärpännyt, katsotaan miten käy keväällä. Tytöt on jatkaneet agilityharjoituksia ja nyt pitäisi varmaan vähän suunnitella tulevia kisoja Katrille ja Lotalle. Norin kanssa ehkä suunnataan johonkin näytelmiin. Wilma harjoittelee agin saloja pikku hiljaa, kisaamista ei ole vielä suunniteltu.

Lauman elämä on mukavasti vakiintunut kun porukan nuorinkin on jo kaksivuotias, tosin käytökseltään ihan kakara vielä... Nyt nautitaan tästä hetkestä kun joululomalla koiratkin oppivat nukkumaan pitkään. Tietysti paluu arkeen oli karu kun täysikuu loisti ja koirat vaelsivat pitkin yötä.

Nykyisen työn parhaita puolia on että tänään alkoi talviurheilukausi hiihdolla, sitä onkin luvassa lähes joka päivä kunnes vaihdetaan välillä luisteluun. Tietysti kelit voivat tehdä muutoksia suunnitelmiin mutta toivotaan että pienet pakkaset ja valkoinen maailma pysyvät edes muutaman viikon. Tuuli, vesisade ja jäätiköt on kurjinta mitä olla voi.

Näin pikaisesti kuulumisia, ehkäpä saan jossain vaiheessa laitettua tänne myös talvisia kuvia.