Talvilomaviikko toi tervetulleen paussin työkiireille ja suurin osa viikosta vietettiinkin reissussa Raaseporin maisemissa. Viti oli mielissään saadessaan kavereita ja erityisesti Onnin kanssa oli hauskaa. Päivien mittaan Lottakin vähensi murinoitaan Vitille. Tosin Karo-kissalle nuoriso murrasi aina kun se näyttäytyi, Lilli ja Milla vain väistävät sitä. Kerran tosin Milla antoi Karolle hatkat kun se meinasi uhkailla Onnia ja Lottaa ahtaassa eteisessä. Sitä kyllä hiukan ihmettelin kun Karo on kuitenkin kunkku kotonaan ja pitää Vitinkin järjestyksessä!

Koirien kanssa ehdittiin tehdä monta metsälenkkiä vaihtelevissa maastoissa. Millakin on nyt ihan mukavassa kunnossa ja jaksaa kulkea toisten kanssa. Onni on aikamoinen sissi kulkemaan, tiukasti pysyi isompien mukana kaikenlaisessa maastossa. Näytti hurjalta kun Onni paineli vauhdilla jyrkkiä rinteitä ylös ja alas, aivan kuin karvainen jalkapallo olisi pomppinut mäkeä alas yli kaikkien risujen! Koirien oli mukava kulkea kun lunta ei ollut kovin paljon. Myyriäkin löytyi sieltä täältä, Viti nitisti lenkeillä muutaman.

Yksi päivä vietettiin lasten kanssa Helsingissä kauppoja kierrellen, matkat tehtiin kätevästi junalla. On kyllä melkoinen työpäivä kulkea tuntikausia kaupunkia ristiin rastiin! Oli oikein mukava palata kuraisesta kaupungista valkoiseen korpeen, syödä maha täyteen herkullista ruokaa ja kävellä metsälenkki hämärtyvässä illassa.

Vielä ennen kotimatkaa ehdittiin ratsastamaankin. Hevoset olivat tallin suurimpia kylmäverisiä, Helbek ja Pisang. Vili ja Katri valitsivat suurimman Helbekin, joka on kuulema osaavissa käsissä todella taitava. Maria ja minä kokeiltiin Pisangia, joka huomasi kyllä ettei selässä istuja ollut aina ajan tasalla... Lapset pärjäsivät hienosti aloittelijoiksi, itsestäni en niin tiedä. No pysyin sentään selässä vaikka ravia mentiin moneen otteeseen, enemmän kuin meinasinkaan. Nimittäin edellä raviin lähtevä Helbek sai myös Pisangin mukaan vauhtiin. Melkoisella pidättelyllä sain joskus vauhdin pysymään käynnissä, ja siitä onkin muistona kipeät lihakset. Kivaa kuitenkin oli!

Kotosalla on taas lunta tullut reilusti lisää. Pelloilla lenkkeily onnistuu enää traktorin tai mönkijän jälkiä pitkin, muuten Onni hukkuu pehmoiseen lumeen. Sinnikkäästi se pomppii hangessa mutta pitemmälti se on liian raskasta menoa. Tänään harjoittelin taas pihassa vuorotellen kaikkien kanssa. Lillin ja Millan kanssa muisteltiin seuraamista ja pysähtymisiä, Lotta ja Onni keskittyivät sivulletuloon ja paikallaoloon. Kaikki pursuivat intoa, hyvä kun nahoissaan pysyivät. Viime aikoina on harjoittelut jääneet vähemmälle, täytyy nyt päivien pidetessä ja kelien lauhtuessa vähän säännöllistää näitä pihatreenejä.

Koirakuvia lomareissusta: