Vihdoin ja viimein on ollut niin leppoisa päivä että sain aikaiseksi seuloa uudempia kuvia ja päivittää tätä blogiakin. Lokakuu hujahti sateisissa keleissä ja koirat olivat useimmiten tämän näköisiä:

Onni on kasvanut pikkuhiljaa, 5 kk iässä korkeutta oli noin 27,5 cm ja nyt puolivuotiaana 28 cm. Tomera poika siitä on kasvanut, ja äänekäs... Räksytys erottuu selvästi isompien äänestä ja murina on hurrjaa! Onni ilmoittaa myös selvästi kenestä tykkää: ystävällinen ja innokas labbis sai kuulla hyytävää murinaa ja tuntea terävät hampaat nenässään, iso Viti taas saa Onnin kiemurtelemaan riemuissaan. Viti käväisi kerran kylässä ja Onni taas pääsi käymään Vitin luona kun muut koirat jäivät kotiin hoitoon. Ei viitsitty viedä juoksuisia tyttöjä pojan kiusaksi ja onnistuttiin saamaan hoitaja kotiin. Yhden yön reissun jälkeen tosin Milla liimautui minuun niin että oli varmaan ikävöinyt hirveästi!

Lotta kävi muutama viikko sitten Kuopiossa terveystutkimuksissa. Paikalla olivat myös Lily ja Tarmo. Tasaista porukkaa ovat sisarukset: kaikilla silmät terveet eikä ripsiä, polvet 0/0 ja kyynärät ja lonkat vaikuttivat ihan hyviltä. Lotta sinnitteli nukahtamista vastaan kaikin voimin ja jaksoi vielä haukkua eläinlääkärillekin kun tämä uskalsi kurkistaa joko tyttö nukkuu! Kotimatkan Lotta nukkui ja kotipihassa lähti juoksemaan yhtään huojumatta. Illan neiti oli vähän väsynyt mutta muuten ihan normaali. Nyt sitten odotellaan milloin tulee Kennelliitosta tulokset.

Vihdoin kurakelit loppuivat ja pakkanen sai maan hiukan valkoiseksi. Aamuhämärissä on ollut mukava lenkkeillä pellolla ja metsässä kun maailma on vähän valoisampaa eikä koiriakaan tarvitse aina viedä pesulle. Kun lunta oikeasti satoi niin Onni ihmetteli hetken aikaa ja sitten alkoi riemu. Pihalta tulee nykyään sisälle aina iloisia lumikuonoja ja usein paakkujalkojakin!

Eilinen päivä vietettiin Jyväskylän näyttelyssä. Ajoissa oltiin menossa paikalle mutta sitten kuluikin reilusti aikaa parkkipaikan löytymisessä. Meidät ohjattiin parkkitaloon ja siellä madeltiin jonossa yhä ylemmäs pahojen aavistusten voimistuessa kun kattotasanne alkoi näkyä. Ja niinhän siinä kävi että reilu kymmenen autoa sai veivata ahtaissa tiloissa ympäri ja palata takaisin. Alaspäin kieputtaessa tuli jo Lotallekin huono olo. Vihdoin päästiin parkkiin ja sisälle näyttelyyn. Koiria oli hirmuinen määrä, nuorten luokassa kymmenen. Lotta esintyi muuten hyvin mutta maassa seisominen näytti tympivän ja Katrilla oli täysi työ pitää neiti aloillaan. Harjoitusta lisää... Lotta sai H:n koska turkki on vielä täysin keskeneräinen, ja pää ja korvat ei olleet tuomarin mieleen. Muuten arvostelussa olikin paljon kehuja mikä on aina mukavaa. Kokeillaan seuraavan kerran sitten kun tuo turkki on kasvanut!

Tänään alkoikin lunta heitellä oikein urakalla, onneksi lähdettiin jo aamupäivästä lenkille ja touhuttiin pitkään pihassa. Sitten onkin ollut mukavaa makoilla lämpöisessä tuvassa pehmoisilla peitoilla! Lenkillä tuulisella pellolla Onni sai testata uutta loimeaan, hyvin näytti päällä pysyvän eikä menoa haitannut yhtään.